Järjestön talous pyöri pääosin ensimmäiset vuosikymmenensä valtiontuen ja yksityislahjoitusten turvin, mutta omaakin varainhankintaa tarvittiin. 1920-luvulla järjestö myi kukkia ravintoloissa, matkatyynyjä rautatieasemalla sekä postikortteja, joista yksi ensimmäisistä oli taiteilija Rudolf Koivun korttisarja Topeliuksen satuun Totuuden helmi.

Järjestöllä oli 1920-luvulla myös oma kiertävä tivoli. Se löi monta kärpästä yhdellä iskulla: lapset saivat huvitella laitteissa ja samalla yhdistystä tehtiin tunnetuksi ja hankittiin varoja toimintaa varten. Erityisen tuottoisaksi varainkeruun lähteeksi osoittautuivat Suomeen 1920-luvulla rantautuneet rahapeliautomaatit, joita yhdistys hankki ja piti sekä kiertävässä tivolissaan että ravintoloissa.

Vuonna 1930 tivolitoiminta loppui, kun huvitilaisuuksia alettiin verottaa niin rankasti ettei toiminta enää ollut yhdistykselle kannattavaa. Tivolitoiminnasta jäi kuitenkin kytemään haave saada Helsinkiin pysyvä, laadukas huvikenttä. Hanketta ryhdyttiin ajamaan jo vuonna 1935 yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa, mutta toinen maailmansota siirsi projektin tulevaisuuteen.

Vuonna 1950 huvikenttähankkeen hedelmä, Linnanmäen huvipuisto pääsi vihdoin avaamaan ovensa. Vuonna 1950 huvikenttähankkeen hedelmä, Linnanmäen huvipuisto pääsi vihdoin avaamaan ovensa. Pelastakaa Lapset ry on yksi kuudesta perustajajärjestöstöstä, joille Linnanmäki jakaa tuotoistaan yhä miljoonia euroa tukea vuosittain.