Tutustu historiamme merkittäviin hetkiin ja henkilöihin!
Pelastakaa Lapset ry toimi ensimmäiset vuosikymmenensä Koteja Kodittomille Lapsille –nimisenä. Tavoite oli etsiä sotien ja vallankumouksen jaloissa orpoutuneille tuhansille lapsille hyviä sijoituskoteja..
Pelastakaa Lapset ry:n perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja.
Vaikutusvaltainen lastensuojelun suunnannäyttäjä, Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistyksen varapuheenjohtaja ja johtosäännön laatija. Von Bonsdorff vaikutti voimakkaasti Suomessa lastensuojelulain syntyyn.
Ester Ståhlberg saa yhdistykselleen laajan tuen työväenliikkeestä kristillisiin järjestöihin.
Kasvatuskotien lisäksi järjestö tarvitsi vastaanottokoteja, joihin turvattomat lapset saatiin ensi hätään hoidettaviksi ja tarkastettaviksi.
Yhdistys palkkasi vuonna 1922 kaksi tarkastajaa, joiden tehtävänä oli kerran vuodessa tarkastaa kodit, hankkia uusia asiamiehiä ja jäseniä, perustaa uusia paikallistoimikuntia ja pitää yhteyttä viranomaisiin. Toinen näistä oli kansanedustajana 21:nä istuntokautena vuosina 1910–45 toiminut leppävirtalainen Tilda Löthman-Koponen.
Hänen ahkeruutensa ja omistautumisensa yhdistyksen asialle oli hämmästyttävän energistä. Ylä- ja Keski-Savossa toiminut Löthman kiersi laajasti eri paikkakunnilla ja piti yhdistyksen toiminnasta eri puolilla luentoja hengästyttävällä vuositahdilla.
Eduskunnassa Löthman ajoi etenkin alaikäisten, sairaiden, senioreiden ja naisten oikeuksia.
Yhdistyksen toiminta kasvoi heti 1920-luvulla maanlaajuiseksi, kiitos paikallisten kasvatuskoteja hankkivien ja valvovien ahkerien asiamiesten.
Vuonna 1926 Koteja Kodittomille Lapsille –yhdistys perusti rouva Katri Ritavuoren aloitteesta Kodittomain lasten kukkasrahaston.
Lasten pahoinpitelyjä ja huonoa hoitoa vastaan saatiin vihdoin vuonna 1936 oikeudellista suojaa, kun ensimmäinen lastensuojelulaki astui Suomessa voimaan.
Raha-automaattiyhdistys perustettiin vuonna 1938 hallitsemaan raha-automaatti- ja kasinotoimintaa Suomessa. Koteja Kodittomille Lapsille ry oli yksi RAY:n perustajajäsenistä.
Heti talvisodan alussa Koteja Kodittomille Lapsille –yhdistys keräsi lapsille vaatteita, jakoi ruoka-apua ja siirsi turvattomia lapsia maaseudulle pommituksilta suojaan.
Ruotsin Rädda Barnen –järjestön puheenjohtaja Margit Levinson ehdotti järjestön uudeksi nimeksi Pelastakaa Lapset – Rädda Barnen.
Sodan jälkeen Suomessa ryhdyttiin viettämään yleismaailmalliseen tapaan Lasten päivää.
Sodan jälkeen järjestö palkkasi riveihinsä ensimmäisen lastenpsykologin, kun lasten mielenterveysongelmien huomattiin kasvaneen voimakkaasti sotavuosina.
Pelastakaa Lasten toiminnan peruskiviä ovat aina olleet paikalliset vapaaehtoiset ja lahjoittajat, jotka omalla tavallaan antavat panoksensa hädänalaisten lasten auttamiseen.
Lasten lomakotitoimintaa on järjestetty Pelastakaa Lapset ry:ssä jo yli 70 vuoden ajan.
Sotien jälkeen koulutettujen sosiaalityöntekijöiden määrä alkoi kasvaa Pelastakaa Lapset ry:ssä.
Toiminnanjohtaja Elina Rautanen työskenteli Pelastakaa Lapset ry:ssä vuodet 1950–1985.
Vuonna 1935 Helsinkiin alettiin ajaa pysyvää huvikenttää. 15 vuotta myöhemmin Linnanmäki vihdoin pääsi avaamaan ovensa.
Bertel Nyberg (1882–1968) oli järjestön perustajajäsen ja keskeinen vaikuttaja yli 30 vuotta.
1960-luvulla ottolapsia luovuttavia äitejä alettiin tavata ja tukea. Ottovanhemmille ryhdyttiin antamaan adoptioneuvontaa.
Sijaisperheiden valinta ja kasvattilasten valvonta alkoi 1960-luvulla siirtyä asiamiehiltä sosiaalityöntekijöille.
Avioton lapsi ja hänen äitinsä saivat Suomessa 1970-luvulle asti kärsiä aviottomuuden stigmasta ja häpeästä.
1970-luvulle tultaessa perheryhmäkodeista siirryttiin pienryhmäkoteihin. Aluksi pienryhmäkodit oli tarkoitettu etupäässä pojille, mutta vuodesta 1974 lähtien kaikki kodit alkoivat ottaa vastaan myös tyttöjä.
Kansainvälinen adoptiotoiminta vilkastui 1985 ottolapsilain uudistuksen myötä.
1980-luvulla rahaa riitti Suomessa myös sosiaalialalle. Lastensuojelua kohennettiin kaikin puolin, kunnes lama leikkasi palvelut.
Lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan YK:ssa vuonna 1989. Se perustui 70 vuotta aiemmin Save the Children -järjestön perustaja Eglantyne Jebbin kirjoittamaan maailman ensimmäiseen lasten oikeuksien julistukseen.
Sosiaalineuvos Christina Fagerström toimi yhdistyksen pääsihteerinä vuodet 1985-1993. Hän on yksi suomalaisen sosiaalityön uudistajista.
Kodittoman lapsen päivällä kiinnitettiin huomiota turvattomiin ja vaikeuksissa olevien perheiden lapsiin.
Vuonna 1993 Mirja Winter-Heikkilästä tuli järjestyksessä neljäs Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri.
Suomen Pelastakaa Lapset ry liittyi kansainvälisen Save the Children –liikkeen jäseneksi vuonna 1997.
Juha Eskelinen muokkasi pääsihteerikaudellaan Pelastakaa Lapset ry:stä lapsen oikeuksia ajavan järjestön.
Netari on Pelastakaa Lasten ylläpitämä, Suomen suurin nuorisotalo verkossa. Siellä nuori voi tavata turvallisesti ikätovereitaan tai halutessaan anonyymisti keskustella koulutetun aikuisen kanssa.
Pelastakaa Lapset Ry on kehittänyt Suomeen lastensuojelun edunvalvojatoiminnan.
Suomen Pelastakaa Lapset toimii lasten hyväksi koko maailman mittakaavassa.
Pelastakaa Lapset otti vastuuta vuoden 2015 turvapaikkakriisin hoitamisessa.
Vuonna 2016 Suomen valtio pyysi anteeksi kaikilta lapsilta ja nuorilta, joita oli lastensuojelun piirissä kohdeltu kaltoin.
Pelastakaa Lapset ry on digisosiaalityön asiantuntija. Korona-aikana yhdistys koulutti paljon ammattilaisia etänä tehtävän sosiaalityön saloihin.
Pelastakaa Lapset ry järjestää vuosittain lukuisia tv-ohjelmia ja kampanjoita, joilla kerätään varoja lasten auttamiseen ja hankitaan uusia vapaaehtoisia. (Kuva: MTV)
Pelastakaa Lapset ry jatkaa lasten aseman puolustamista myös seuraavat sata vuotta, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta sanoo.
