Tutustu historiamme merkittäviin hetkiin ja henkilöihin!
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/museovirasto_kerjalaispoika-rajattu.jpg)
Pelastakaa Lapset ry toimi ensimmäiset vuosikymmenensä Koteja Kodittomille Lapsille –nimisenä. Tavoite oli etsiä sotien ja vallankumouksen jaloissa orpoutuneille tuhansille lapsille hyviä sijoituskoteja..
Lue lisää
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Ester-Stahlberg-Pelastakaa-Lapset-ryn-perustaja.jpg)
Pelastakaa Lapset ry:n perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Adolf-von-Bonsdorff-Pelastakaa-Lapset-ry-1.jpg)
Vaikutusvaltainen lastensuojelun suunnannäyttäjä, Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistyksen varapuheenjohtaja ja johtosäännön laatija. Von Bonsdorff vaikutti voimakkaasti Suomessa lastensuojelulain syntyyn.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Ester_Stahlberg.jpg)
Ester Ståhlberg saa yhdistykselleen laajan tuen työväenliikkeestä kristillisiin järjestöihin.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/01/Pelastakaa-Lapset-Karjalan-lastenkyla.jpg)
Kasvatuskotien lisäksi järjestö tarvitsi vastaanottokoteja, joihin turvattomat lapset saatiin ensi hätään hoidettaviksi ja tarkastettaviksi.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Tilda-Lothman-Koponen-rajattu.jpg)
Yhdistys palkkasi vuonna 1922 kaksi tarkastajaa, joiden tehtävänä oli kerran vuodessa tarkastaa kodit, hankkia uusia asiamiehiä ja jäseniä, perustaa uusia paikallistoimikuntia ja pitää yhteyttä viranomaisiin. Toinen näistä oli kansanedustajana 21:nä istuntokautena vuosina 1910–45 toiminut leppävirtalainen Tilda Löthman-Koponen.
Hänen ahkeruutensa ja omistautumisensa yhdistyksen asialle oli hämmästyttävän energistä. Ylä- ja Keski-Savossa toiminut Löthman kiersi laajasti eri paikkakunnilla ja piti yhdistyksen toiminnasta eri puolilla luentoja hengästyttävällä vuositahdilla.
Eduskunnassa Löthman ajoi etenkin alaikäisten, sairaiden, senioreiden ja naisten oikeuksia.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/asiamies-Rouva-Alma-Ingman-1.jpg)
Yhdistyksen toiminta kasvoi heti 1920-luvulla maanlaajuiseksi, kiitos paikallisten kasvatuskoteja hankkivien ja valvovien ahkerien asiamiesten.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/kukkasrahaston-addressi-Pelastakaa-Lapset-100-vuotta-kopio-1.jpg)
Vuonna 1926 Koteja Kodittomille Lapsille –yhdistys perusti rouva Katri Ritavuoren aloitteesta Kodittomain lasten kukkasrahaston.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2021/12/Poikia_Havis_Amandan_patsaan_reunalla.-rajattu-scaled.jpg)
Lasten pahoinpitelyjä ja huonoa hoitoa vastaan saatiin vihdoin vuonna 1936 oikeudellista suojaa, kun ensimmäinen lastensuojelulaki astui Suomessa voimaan.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/01/kuva_RAY-kopio.jpg)
Raha-automaattiyhdistys perustettiin vuonna 1938 hallitsemaan raha-automaatti- ja kasinotoimintaa Suomessa. Koteja Kodittomille Lapsille ry oli yksi RAY:n perustajajäsenistä.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/SA_Kuva-e1647268420404.jpg)
Heti talvisodan alussa Koteja Kodittomille Lapsille –yhdistys keräsi lapsille vaatteita, jakoi ruoka-apua ja siirsi turvattomia lapsia maaseudulle pommituksilta suojaan.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Helsingin-kaupunginmuseo.png)
Ruotsin Rädda Barnen –järjestön puheenjohtaja Margit Levinson ehdotti järjestön uudeksi nimeksi Pelastakaa Lapset – Rädda Barnen.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/b6b5f608-26b8-4490-bb59-18eddea9036c-300x250.jpg)
Sodan jälkeen Suomessa ryhdyttiin viettämään yleismaailmalliseen tapaan Lasten päivää.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/04/1187_110652-Sa-Kuva.jpg)
Sodan jälkeen järjestö palkkasi riveihinsä ensimmäisen lastenpsykologin, kun lasten mielenterveysongelmien huomattiin kasvaneen voimakkaasti sotavuosina.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Kohde-B7136696-03F1-C67A-9070-FCA783DFF930-768x574.jpg)
Pelastakaa Lasten toiminnan peruskiviä ovat aina olleet paikalliset vapaaehtoiset ja lahjoittajat, jotka omalla tavallaan antavat panoksensa hädänalaisten lasten auttamiseen.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Kesalapsia-1940-50-ja-90-luvuilta-kopio-768x684.jpg)
Lasten lomakotitoimintaa on järjestetty Pelastakaa Lapset ry:ssä jo yli 70 vuoden ajan.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Elina-Rautanen-ja-sosiaalityontekijat-768x567.jpg)
Sotien jälkeen koulutettujen sosiaalityöntekijöiden määrä alkoi kasvaa Pelastakaa Lapset ry:ssä.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/04/Elina-Rautanen-Pelastakaa-Lapset-ry-toiminnanjohtaja.jpg)
Toiminnanjohtaja Elina Rautanen työskenteli Pelastakaa Lapset ry:ssä vuodet 1950–1985.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/HKMS000005_km0000m8z6.jpg)
Vuonna 1935 Helsinkiin alettiin ajaa pysyvää huvikenttää. 15 vuotta myöhemmin Linnanmäki vihdoin pääsi avaamaan ovensa.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/01/Bertel-Nyberg-ja-evakuoitu-lapsi-kopio-768x526.jpg)
Bertel Nyberg (1882–1968) oli järjestön perustajajäsen ja keskeinen vaikuttaja yli 30 vuotta.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Vastasyntynyt-lapsi-kapaloituna-katilon-kasissa..jpg)
1960-luvulla ottolapsia luovuttavia äitejä alettiin tavata ja tukea. Ottovanhemmille ryhdyttiin antamaan adoptioneuvontaa.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/asiamies-pelastakaa-lapset.jpg)
Sijaisperheiden valinta ja kasvattilasten valvonta alkoi 1960-luvulla siirtyä asiamiehiltä sosiaalityöntekijöille.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Aiti-ja-lapsi-laiturilla-mato-ongella..jpg)
Avioton lapsi ja hänen äitinsä saivat Suomessa 1970-luvulle asti kärsiä aviottomuuden stigmasta ja häpeästä.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Nuorisoa-Keiteleella-1978.jpg)
1970-luvulle tultaessa perheryhmäkodeista siirryttiin pienryhmäkoteihin. Aluksi pienryhmäkodit oli tarkoitettu etupäässä pojille, mutta vuodesta 1974 lähtien kaikki kodit alkoivat ottaa vastaan myös tyttöjä.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Adoptio.jpg)
Kansainvälinen adoptiotoiminta vilkastui 1985 ottolapsilain uudistuksen myötä.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/04/lastensuojelu-1980-luku-Pelastakaa-Lapset.jpg)
1980-luvulla rahaa riitti Suomessa myös sosiaalialalle. Lastensuojelua kohennettiin kaikin puolin, kunnes lama leikkasi palvelut.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/01/Geneven-Julistus.jpg)
Lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan YK:ssa vuonna 1989. Se perustui 70 vuotta aiemmin Save the Children -järjestön perustaja Eglantyne Jebbin kirjoittamaan maailman ensimmäiseen lasten oikeuksien julistukseen.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Sosiaalineuvos-Christina-Fagerstrom-Pelastakaa-Lapset.jpg)
Sosiaalineuvos Christina Fagerström toimi yhdistyksen pääsihteerinä vuodet 1985-1993. Hän on yksi suomalaisen sosiaalityön uudistajista.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/kodittoman-lapsen-paivan-kutsu-1991.jpg)
Kodittoman lapsen päivällä kiinnitettiin huomiota turvattomiin ja vaikeuksissa olevien perheiden lapsiin.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/04/Mirja-Winter-Heikkila-2.jpg)
Vuonna 1993 Mirja Winter-Heikkilästä tuli järjestyksessä neljäs Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri.
Eväitä elämälle –ohjelma perustettiin laman seurauksena vuonna 1996. Ohjelma tukee vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria opiskelussa ja harrastamisessa.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/pelastakaa_lapset_-Save-the-Children.jpg)
Suomen Pelastakaa Lapset ry liittyi kansainvälisen Save the Children –liikkeen jäseneksi vuonna 1997.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/04/Juha-Eskelinen-muotokuva-Pelastakaa-Lapset.jpg)
Juha Eskelinen muokkasi pääsihteerikaudellaan Pelastakaa Lapset ry:stä lapsen oikeuksia ajavan järjestön.
Pelastakaa Lapset ry muokkaa toimintansa kunkin aikakauden tarpeisiin. Sotaorpojen auttajana aloittanut järjestö on tänä päivänä turvallisen internetin asiantuntija.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Netari-Insta.jpg)
Netari on Pelastakaa Lasten ylläpitämä, Suomen suurin nuorisotalo verkossa. Siellä nuori voi tavata turvallisesti ikätovereitaan tai halutessaan anonyymisti keskustella koulutetun aikuisen kanssa.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/04/photo-alexandr-podvalny.jpg)
Pelastakaa Lapset Ry on kehittänyt Suomeen lastensuojelun edunvalvojatoiminnan.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/2013_lapset_muuttamassa_yhteisojaan__Gheeta_OiliWASH_education_Nepal.jpg)
Suomen Pelastakaa Lapset toimii lasten hyväksi koko maailman mittakaavassa.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/04/Kuva-Wikipedia-author-Naz-gul.jpg)
Pelastakaa Lapset otti vastuuta vuoden 2015 turvapaikkakriisin hoitamisessa.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/pelastakaa_lapset_digisosiaalityo.jpg)
Pelastakaa Lapset ry on digisosiaalityön asiantuntija. Korona-aikana yhdistys koulutti paljon ammattilaisia etänä tehtävän sosiaalityön saloihin.
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/03/Laulu-rakkaudelle-Pelastakaa-lapset-2022.jpg)
Pelastakaa Lapset ry järjestää vuosittain lukuisia tv-ohjelmia ja kampanjoita, joilla kerätään varoja lasten auttamiseen ja hankitaan uusia vapaaehtoisia. (Kuva: MTV)
![](https://historiikki.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2022/04/Markkula-Kivisilta-Hanna.jpg)
Pelastakaa Lapset ry jatkaa lasten aseman puolustamista myös seuraavat sata vuotta, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta sanoo.