Sankaritarinoita jo sata vuotta

Karjalan lastenkylä

Karjalan lastenkylän päärakennusta ympäröi yhdeksän ”huvilaa”. Lastenkylä oli melko omavarainen suurine puutarhoineen.

Karjalan lastenkylän päärakennus oikealla,  vasemmalla koulu.

Kasvatuskotien lisäksi yhdistys tarvitsi vastaanottokoteja, joihin turvattomat lapset saatiin ensi hätään hoidettaviksi ja tarkastettaviksi.

Yhdistys osti ja perusti ensimmäisenä toimintavuotenaan Helsinkiin 20-paikkaisen vastaanottokodin, se ei tietenkään millään riittänyt valtakunnalliselle tarpeelle. 

 

Vielä samana vuonna yhdistys sai toisen vastaanottokodin: valtio antoi yhdistyksen käyttöön Perkjärvellä Karjalan kannaksella ison, entisen täysihoitolan, joka nimettiin Karjalan lastenkyläksi. Sinne mahtui jopa 150 koditonta lasta.

 

Lastenkylässä toimi oma koulu, ja ruokaa saatiin omista, suurista puutarhoista joita lapset hoitivat.

 

Seuraavaksi vastaanottokoteja saatiin perustettua lahjoitusten ja oman varainkeruun ansiosta  vuonna 1926 Ouluun ja kahta vuotta myöhemmin kodit perustettiin Vaasaan, Tampereelle ja Lahteen.

Adolf Von Bonsdorff
(1862–1928)

Vaikutusvaltainen lastensuojelun suunnannäyttäjä, Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistyksen varapuheenjohtaja ja johtosäännön laatija. Von Bonsdorff vaikutti voimakkaasti Suomessa lastensuojelulain syntyyn.

ADOLF VON BONSDORFF (1862–1928)

Vaikutusvaltainen lastensuojelun suunnannäyttäjä, Koteja Kodittomille Lapsille -yhdistyksen varapuheenjohtaja ja johtosäännön laatija. Von Bonsdorff vaikutti voimakkaasti Suomessa lastensuojelulain syntyyn.