Kodinomaiset pienryhmäkodit
Kodinomaiset pienryhmäkodit 1970-luvulle tultaessa perheryhmäkodeista siirryttiin pienryhmäkoteihin. Aluksi pienryhmäkodit oli tarkoitettu etupäässä pojille, mutta vuodesta 1974 lähtien kaikki kodit alkoivat ottaa vastaan myös tyttöjä. Moni sijoitettu lapsi joutui teini-ikään tultuaan keskitasoa vaikeampiin haasteisiin kasvatusvanhempiensa kanssa. Heidän tuekseen tarvittiin silloin yksityiskotihoitoa ammattitaitoisempaa apua, mutta myöskään isot lastenkodit eivät sopineet kaikkien lasten hoitopaikoiksi. Näitä lapsia ja nuoria […]
Yksinhuoltajien asema paranee
Yksinhuoltajien asema paranee Avioton lapsi ja hänen äitinsä saivat Suomessa 1970-luvulle asti kärsiä aviottomuuden stigmasta ja häpeästä. Yksinhuoltajille ei ennen 1970-lukua annettu yhteiskunnan taholta minkäänlaista tukea. Varsinkin maaseudulla äiti vauvoineen usein heitettiin ulos kodistakin häpeän vuoksi. Taloudellisen tuen puutteen vuoksi äidit joutuivat siksi usein tahdonvastaisesti luovuttamaan lapsensa adoptoitavaksi: oli mahdotonta hankkia toimeentuloa ja samalla […]
Asiamiesten tehtävät muuttuvat
Asiamiesten tehtävät muuttuvat Sijaisperheiden valinta ja kasvattilasten valvonta alkoi 1960-luvulla siirtyä asiamiehiltä sosiaalityöntekijöille. 1960-luvulla ammatinvalinnanohjauksessa herättiin ihmettelemään sitä, miksi monet sijaiskodeissa kasvaneet nuoret olivat jääneet ohjaukseen tullessaan persooniltaan melko kehittymättömiksi ja värittömiksi. Kaivattiin tutkimustietoa siitä, miten kasvattilapsien sijoituskodeissa toimitaan ja miten toimintaan pitäisi kehittää. Vuonna 1966 filosofian maisteri Eira Wiegand alkoi tämän johdosta tehdä […]
Ottolapsitoiminta kehittyy
Ottolapsitoiminta kehittyy 1960-luvulla ottolapsia luovuttavia äitejä alettiin tavata ja tukea. Ottovanhemmille ryhdyttiin tekemään adoptioneuvontaa. 1960-luvulla iso osa ottolapsiksi luovutetuista lapsista oli syntynyt avioliiton ulkopuolella. Yksinhuoltajuuden stigma oli vielä valtavan suuri. Jos rohkea äiti sosiaalisesta paheksunnasta huolimatta halusi pitää lapsensa, työssä käymisen ja lapsenhoidon yhteensovittaminen oli surullisen vaikeaa: yhteiskunta ei vielä tukenut yksinhuoltajaäitejä millään tavoin. […]
Juhlien aika
Juhlien aika Vuonna 1935 Helsinkiin alettiin ajaa pysyvää huvikenttää. 15 vuotta myöhemmin Linnanmäki vihdoin pääsi avaamaan ovensa. Järjestön talous pyöri pääosin ensimmäiset vuosikymmenensä valtiontuen ja yksityislahjoitusten turvin, mutta omaakin varainhankintaa tarvittiin. 1920-luvulla järjestö myi kukkia ravintoloissa, matkatyynyjä rautatieasemalla sekä postikortteja, joista yksi ensimmäisistä oli taiteilija Rudolf Koivun korttisarja Topeliuksen satuun Totuuden helmi. Järjestöllä oli […]
Työ ammattimaistuu
Työ ammattimaistuu ”Amerikanmaistereiden” uudet työmenetelmät Sotien jälkeen koulutettujen sosiaalityöntekijöiden määrä alkoi kasvaa Pelastakaa Lapset ry:ssä. Melko pian esimerkiksi sijoituskotien valitsemisen suorittivat järjestössä vain ja ainoastaan koulutetut sosiaalityöntekijät. Etenkin niin sanotut ”amerikanmaisterit” eli Amerikassa stipendiaatteina opiskelleet sosiaalityöntekijät alkoivat sodan jälkeen tuoda uusia, psykologisempaan otteeseen perustuvia työmenetelmiä ja tuulia Suomen sosiaalialalle. Yksi heistä oli Elina Rautanen. […]
Lomakotitoiminta
Lomakotitoiminta Lasten lomakotitoimintaa on järjestetty Pelastakaa Lapset ry:ssä jo yli 70 vuoden ajan. Vuonna 1949 Pelastakaa Lapset ry järjesti ensimmäisen kerran kaupunkilaislapsille mahdollisuuden päästä lomalle maaseudulle. Aluksi tavoite oli vahvistaa heikolle ruoalle jääneitä lapsia fyysisesti elintarvikepulan kurittamassa tilanteessa. Maaseudulla lapset saivat koko kesän ajan terveellistä ruokaa, puhdasta ilmaa ja uusia, virkistäviä kokemuksia. 1960-luvulla anomukset […]
Huomiota henkiseen hyvinvointiin
Huomiota henkiseen hyvinvointiin Suomessa jäi sotien seurauksena arviolta 50 000 lasta orvoiksi. Kuva: SA-Kuva Sodan jälkeen järjestö palkkasi riveihinsä ensimmäisen lastenpsykologin, kun lasten mielenterveysongelmien huomattiin voimakkaasti kasvaneen sotavuosina. Suomessa jäi talvi- ja jatkosodan seurauksena kaikkiaan noin 50 000 lasta orvoiksi. Hankkiakseen varoja sotaorpojen sijoittamiseksi Suomen Huolto perusti Kansanapu-keräyselimen. Keräystuotoista jaettiin tukea myös leskiksi jääneille äideille, […]
Kasvatustyön näkymättömät sankarit
Kasvatustyön näkymättömät sankarit Pelastakaa Lasten toiminnan peruskiviä ovat aina olleet paikalliset vapaaehtoiset ja lahjoittajat, jotka omalla tavallaan antavat panoksensa hädänalaisten lasten auttamiseen. Pelastakaa Lapset ry:llä löytyy nykyään monia mahdollisuuksia auttaa hädänalaisia lapsia. Auttaa voi esimerkiksi toimimalla sijaisvanhempana, tukiperheenä, tukihenkilönä, sporttikummina, verkkovapaaehtoisena, lomakodin tarjoajana tai lahjoittajana. Sijais- ja ottovanhemmat ovat olleet yhdistyksen toiminnan keskiössä alusta […]
Lasten päivä
Lasten päivä Sodan jälkeen Suomessa ryhdyttiin viettämään yleismaailmalliseen tapaan Lasten päivää. Rankkojen sotavuosien jälkeen Pelastakaa Lapset ry kaipasi kipeästi varoja toimintaansa. Varainkeruun suunnitteluun saatiin vetoavuksi Tukholmasta asti vierailulle insinööri Walle Bergström, ”kuuluisa lastenjuhlien toimeenpanija”. Bergström ehdotti kaavaillun Lasten Viikon supistamista yleismaailmalliseen tapaan Lasten päiväksi, ja sitä viettämään kutsuttaisiin mukaan kaikki Suomen vapaaehtoisen lastensuojelun organisaatiot. […]
